Rakennettu hyvinvointi -sivustolla jaetaan 1900-luvun jälkipuolen rakennettuihin ympäristöihin liittyvää tutkimustietoa. Lähtökohtana on ollut tarkastella modernin yhteiskunnan rakenteiden muutoksia ja niitä yhteiskunnallisia ja taloudellisia kehityksiä, joiden seurauksena rakennetut ympäristöt syntyivät. Alun perin hankkeena 2010 alkanut toimintamalli on vakiintunut osaksi Museoviraston toimintaa. Verkkosivun sisältö on tuotettu aihealueittain toteutetuissa temaattisissa osahankkeissa, joissa artikkeleista ovat vastanneet aihepiiriin perehtyneet kotimaiset asiantuntijat. Aihealueista on kertynyt yli kymmenen ja ne sisältävät yhteensä yli sata tutkimuslähtöistä artikkelia rakennetun ympäristön ilmiöistä. Uusia aihealueita tuotetaan hankkeina ja täydentävillä artikkeleilla pyritään vastaamaan kentältä nousseisiin tarpeisiin.
Rakennettu hyvinvointi -verkkosivusto vastaa 1900-luvun jälkipuolen modernia rakennusperintöä ja rakennettuja ympäristöä koskevaan tiedontarpeeseen. Tavoitteina on ollut tarjota tietoa toisen maailmansodan jälkeen rakennetuista ympäristöistä tunnistaa niiden keskeiset ominaispiirteet, ilmiöt ja aikalaisarvot määritellä ympäristöjen ja rakentamisen historiallisia nykyarvoja ja nykymerkityksiä.
Rakennettu hyvinvointi -verkkosivuston kohderyhmiä ovat kaikki aiheesta kiinnostuneet ja kohdennetummin kulttuuriympäristöalan sekä kaupunkisuunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyvien alojen ammattilaiset ja opiskelijat.
Rakennettu hyvinvointi -sivusto pyrkii ratkaisemaan moderneihin rakennettuihin ympäristöihin liittyvän tiedon saatavuuteen ja hajanaisuuteen liittyviä ongelmia. Sivusto pyrkii vastaamaan seuraaviin käytännön kysymyksiin:
- Miten yhteiskunnalliset ja taloudelliset ilmiöt ilmenivät rakennetussa ympäristössä?
- Miten tämä näkyy tänä päivänä?
- Mitä siitä ja miten sitä tulisi säilyttää tuleville sukupolville?
- Valtakunnallinen
- 1.2. Tallennettu ja suojeltu kulttuuriperintö heijastaa moninaista yhteiskuntaa
- 1.3. Kulttuuriperinnön laaja yhteiskunnallinen merkitys on tunnistettu. Kulttuuriperintö on kaikkien hyvinvointia lisäävä voimavara
- 2.2. Kulttuuriympäristöjä käytetään ja hoidetaan kestävällä tavalla
- 3.2. Kulttuuriperintöalan ammattilaisten osaaminen vastaa monipuolisesti alan ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita
- 3.3. Kulttuuriperinnön tutkimus on monitieteistä ja kansainvälistä ja sen tuloksia hyödynnetään laajasti
- 4.1. Kulttuuriperintö tunnistetaan yhteiskunnan yhteisenä pääomana
- Kulttuuriympäristö